Kantahenkilökunnan koulutus
Sisällissodan aikana perustettu Suomen Tykistökoulu lakkautettiin lokakuussa 1918. Tykistöupseerien koulutusta täydennettiin Helsingissä syksystä 1919 alkaen järjestetyillä täydennyskursseilla. Jatkokoulutusta antamaan muodostettiin vuonna 1920 Tykistön Ampumakoulu. Koulu ei ollut pysyvä organisaatio, vaan sen toiminta käynnistettiin, kun sopiva määrä upseereita oli tulossa oppilaiksi. Opetus oli varsinkin alkuvuosina hyvin teoriapainotteista. Kadettikouluun tykistölinja tuli vuonna 1927. Kenttätykistön ensimmäiset kanta-aliupseerit olivat jääkäreitä tai suorittaneet Suomen Tykistökoulun aliupseerikurssin. Kanta-aliupseerien koulutusta varten perustettiin vuoden 1921 alussa Kenttätykistön Kapitulanttiupseerikoulu. Vuonna 1928 aselajien kanta-aliupseerikoulutus keskitettiin Taistelukouluun Viipuriin.
Varusmieskoulutus ja kertausaharjoitukset
Kenttätykistön koulutus Suomessa oli alkuvaiheessa jakautunut kouluttajien taustoista johtuviin erilaisiin suuntauksiin. Sisällissodan aikana ja heti sen jälkeen ruotsalaisvaikutus oli vahva. Venäjällä koulutuksensa saaneet suomalaiset tykistöupseerit toivat mukaan omia vaikutteitaan. Jääkärien myötä saksalainen vaikutus jäi kuitenkin vahvimmaksi. Ensimmäiset suomalaiset tykistön kirjalliset ohjeet olivat täydennyskurssien luentojen perusteella tehtyjä monisteita, joiden pohjalta laadittiin vuonna 1924 ensimmäinen tykistön ohjesääntö ”Kenttätykistön ampumaohjesääntö”.
Varusmieskoulutus koostui yleensä aamupäivien oppitunneista ja iltapäivien ulkopalveluksesta tykkiharjoituksineen. Tykistön tarvitsemien hevosten suuren määrän vuoksi tallipalvelus kuului merkittävänä osana tykkimiehen elämään. Alkuaikoina ongelmana oli varusmiesten ajan kuluminen aselajikoulutuksen sijaan erilaisiin varuskunnan töihin.
Aliupseereiksi valitut varusmiehet koulutettiin rykmenttien reservialiupseerikouluissa. Ensimmäiset reserviupseerit valmistuivat jo Suomen Tykistökoulun upseerikokelaskursseilta. Haminan Reserviupseerikoulussa annettiin aluksi kaikille oppilaille yhtenäinen koulutus. Vuonna 1922 mukaan tuli suppea tykistöoppiosuus. Varsinainen aselajikoulutus oli tarkoitus antaa vasta kokelaskauden aikana joukko-osastoissa. Järjestelmä ei ollut toimiva, ja syksyllä 1924 Reserviupseerikoulussa aloitti tykistöosasto kalustoineen. Varsinainen linjajako RUK:ssa tuli voimaan vuonna 1927.
Muiden aselajien tapaan tykistön kertausharjoituksen alkoivat vuonna 1925 vain reservin upseerien harjoituksilla. Vasta aluejärjestelmään siirtymisen jälkeen järjestettiin kertausharjoituksia kokonaisille sodan ajan kokoonpanojen tykistöjoukoille.