1930-luvulla käytöstä poistettu puhelinkalusto otettiin käyttöön uudelleen talvisodan aikana, sillä korvaavia nimekkeitä oli ehditty hankkia lähinnä koulutuskäyttötarpeen verran. Kenttäpuhelin- ja kenttäkeskuskalustoa hankittiin talvisodan aikana useista lähteistä ja lopulta malleja oli jopa 34 erilaista. Vaikka hankintoja tehtiin, oli talvisodan aikana kenttäpuhelimia noin puolet varsinaisesta tarpeesta.
Radioiden osalta talvisotaan lähdettiin käytännössä koulutuskalustolla, sillä varastoissa kalustoa ei juurikaan ollut. Talvisodan aikana hankituista ja valmistetuista radioista ehdittiin toimittaa joukoille ainoastaan yksittäiskappaleita. Myös alun perin siviilikäyttöön tarkoitettuja radioita otettiin Puolustusvoimien käyttöön.
Viestimiehien tärkeimpiin tehtäviin kuului viestiasemien ja puhelinyhteyksien ylläpito ja huolto. Viestijoukkojen määrävahvuudet osoittautuivat pian tehtäviin nähden liian pieniksi ja koulutettuja reserviläisiä oli liian vähän. Joukot jäivät osittain vajaiksi ja tehtäviin määrättiin myös muissa aselajeissa koulutettuja reserviläisiä. Viestikoulutetunkaan henkilöstön koulutustaso ei kaikin osin vastannut vaatimuksia. Miesten lisäksi erilaisiin viestitehtäviin sijoitettiin talvisodan aikana kaikkiaan lähes 2000 lottaa.
Sähköttäjiä koulutetaan Mikkelissä helmikuussa 1940.