Puna-armeijan suurhyökkäys kesällä 1944

 
 

Syväriltä U-asemaan

 

Laatokan pohjoispuolelta siirrettiin joukkoja Kannakselle torjumaan suurhyökkäystä. Kesäkuun puolivälissä annettiin käsky vetäytyä suunnitelmallisesti Aunuksen Karjalasta kohti Suomen rajaa. Neuvostojoukkojen suurhyökkäys Aunuksessa alkoi 21. kesäkuuta. Syvärin itäpuolen asemat saatiin tyhjennettyä lähes salassa pioneerien järjestäessä ylimenon. Syvärin linnoitustykistö ampui vanhentuneilla jäykkälavettisilla tykeillään viimeiseen asti, tuhosi tykit ja lähti vetäytymään. Liikuntasotaan huonosti sopivat tykit saatiin näin hyödynnettyä viimeiseen asti. 

Puna-armeijan taistelutaito oli kehittynyt talvisodan ajoista. Sekin käytti hyökätessään laajoja koukkauksia. Suomalaisten vetäytyminen viivytystaistelua käyden onnistui, vaikka puna-armeija teki Laatokan rannikolle menestyksekkään maihinnousun suomalaisten selustaan. Aunuksen Ryhmän joukot asettuivat puolustukseen keskeneräiseen U-asemaan.


Pitkärannan-Loimolan linja eli U-asema

U-asema oli Laatokan Karjalassa sijaitseva puolustuslinja, joka sai nimensä pääsuunnittelijansa majuri Yrjö Urton mukaan. Linnoitustyöt asemassa alkoivat joulukuussa 1943. Torjuntataisteluiden alkaessa kesällä 1944 linja oli 55 kilometria pitkä ja se oli parhaiten varustettu Uomaan ja Pitkärannan suunnissa. Valmiita betonikorsuja oli 12 kappaletta, katettuja korsuja oli 25, panssariestettä oli rakennettu 300 metriä ja taisteluhautaa oli yhteensä 5 kilometria. Muutoin asema oli pääasiassa keskeneräinen. 

Nietjärven taistelu 11.–17.7.1944


Puna-armeijan joukot saapuivat Nietjärven asemien eteen varhain aamulla 10.7. ja yrittivät murtaa sen suoraan liikkeestä. Hyökkäys kuitenkin torjuttiin kenttätykistön tulella, jolloin viisi panssarivaunua tuhoutui.

Seuraavana päivänä puna-armeija hyökkäsi tykistön ja lentokoneiden tukemana ja onnistui tunkeutumaan ensimmäiseen asemaan, mutta lyötiin lopulta takaisin.

Neuvostojoukot täydensivät joukkojaan ja kalustoaan kahden päivän ajan valmistautuen ratkaisevaan läpimurtoon. Uusi hyökkäys alkoi 15.7. kello 08.03, kun puna-armeija aloitti tulivalmistelun tykein ja raketinheittimin. Kello 09.00 alkoi 30 panssarivaunun ja tuhannen sotilaan eteneminen Nietjärven alueella. Suomalaisen tykistön keskitetyllä tulenkäytöllä sekä Ilmavoimien Bristol Blenheim -pommikoneilla hyökkäys onnistuttiin pysäyttämään kaikkialla muualla paitsi Maksimoff-linjalla, jonka murruttua suomalaiset vetäytyivät U-aseman viimeiselle puolustuslinjalle. Vihollinen jatkoi hyökkäystään tunnin kuluttua linjan murtumisesta ja sai suomalaisasemiin aikaiseksi vaarallisen, noin 300 metrin levyisen murron. Pioneerijoukoista muodostettujen liekinheitinryhmien avulla vyörytettiin ja vallattiin takaisin 300 metriä puna-armeijan valtaamaa juoksuhautaa. Tykistö esti tulellaan vihollisen lisäjoukkojen tulon alueelle. 

Nietjärvellä painopisteessä olevia joukkoja tuki tykistö niin voimallisesti että pataljoonaa kohti oli 1,4 patteristoa. VI Armeijakunnan tykistö käytti 11.–15.7.1944 Nietjärvellä 5 vuorokauden aikana 54 300 kenttätykistön ammusta ja 24 400 kranaatinheittimen ammusta. Se oli Suomen kenttätykistön kranaatinkäytön 5 vuorokauden ennätys kesällä 1944. 

Nietjärven taistelun jälkeen puna-armeijan joukot ryhmittyivät alueella puolustukseen.