Itsenäisen Suomen ensimmäiset viestijoukot syntyivät jo sisällissodan aikana. Helmikuun 1918 lopulla perustettiin Pohjanmaalla neljä pientä kenttälennätinosastoa. Suomen ensimmäinen varsinainen viestijoukko-osasto, Kenttälennätinpataljoona, perustettiin Mikkelissä 5.3.1918. Sen yhteyteen perustettiin myös Kipinälennätinkoulu sähköttäjien kouluttamista varten. Ensimmäisten viestijoukkojen kouluttajina toimivat Saksasta saapuneet jääkärit sekä muutamat ruotsalaiset vapaaehtoiset upseerit, aliupseerit ja insinöörit.
Puolustusvoimien viestiasioita hoiti 6.6.1918 muodostettu Yleisesikunnan operatiivisen osaston toimisto 1D. Viestijoukot olivat alistettuina toimiston käskyvaltaan. Toimisto erotettiin operatiivisesta osastosta vuoden 1920 alusta ja ne siirrettiin sotaväen päällikön esikuntaan. Samalla nimeksi muutettiin tiedonantojoukkojen tarkastajan toimisto. Tiedonanto oli terminä peräisin saksan kielen sanasta Nachrichten. Viesti-sana vakiintui käyttöön vuoden 1926 jälkeen.
Vuonna 1921 viesti-, pioneeri-, rautatie- ja autojoukot yhdistettiin Ranskasta saadun esimerkin mukaisesti yhdeksi teknilliseksi aselajiksi. Talvisotaan saakka kaikki teknilliset joukot toimivat yhteisen johdon alaisina. Viestiala itsenäistyi omaksi aselajikseen vasta talvisodan kynnyksellä lokakuussa 1939. Viestiaselajin ensimmäiseksi aselajitarkastajaksi määrättiin jääkärieverstiluutnantti Leo Ekberg.