Talvisodan armeijakuntien ja divisioonien johtoportaiden sekä päämajan viestijoukoiksi perustettiin viestikomppaniat ja linjanrakennuskomppaniat.
Divisioonan viestikomppanian tehtävänä oli perustaa johtamispaikkojen viestiasemat ja järjestää niiden viestipalvelu. Komppaniaan kuului asemaosasto, kolme rakennusjoukkuetta, kuuntelujoukkue sekä varasto- ja täydennysjoukkue.
Linjanrakennuskomppania koostui kolmesta linjanrakennusjoukkueesta. Komppanian tehtävänä oli rakentaa puhelinkeskusten väliset yhteydet.
Päämajan ja armeijakuntien viestiyksiköt olivat jonkin verran paremmin moottoroituja kuin divisioonan komppaniat.
Jalkaväkirykmenttien kokoonpanoon kuului viestiosasto, ja jalkaväkipataljoonissa oli viestijoukkue.
Kenttätykistöpatteristoon kuului viesti- ja mittausjaos. Ratsuväkiprikaatissa oli viestieskadroona.
Viestitehtävissä palveli noin 2,9 % koko kenttäarmeijan vahvuudesta.
Linjanrakennuskomppania toiminnassa.
Viestijoukkojen määrävahvuudet osoittautuivat pian tehtäviin nähden liian pieniksi. Siksi jo YH:n aikana annettiin käsky muodostaa viesti- ja linjanrakennuskomppanioista divisioonien ja armeijakuntien noin 450 miehen vahvuisia viestipataljoonia. Uuteen kokoonpanoon siirryttiin vähitellen, mutta organisointi oli talvisodan päättyessä vielä osittain kesken.
Osa perustetuista pataljoonista jäi vajaavahvuisiksi. Miehistön ja alipäällystön lisäksi myös viestikoulutettua päällystöä oli riittämättömästi uuteen organisaatioon. Viestipataljoonien komentajina toimivat aluksi yleensä oman tehtävänsä ohella divisioonien esikuntien viestikomentajat. Moniin tehtäviin piti määrätä muissa aselajeissa koulutettuja upseereita.
Miesten lisäksi erilaisiin viestitehtäviin sijoitettiin talvisodan aikana kaikkiaan lähes 2000 lottaa.
Viestilotta puhelimessa.