Esteitä, linnoitteita, ansoja...

Pioneeritoiminta talvisodassa

 

  

 

Pioneerijoukkojen perustaminen

Talvisodan pioneerijoukkojen toimintaa, linnoittamista ja pioneerihuoltoa johti Päämajan pioneerikomentaja. Päämajan pioneeritoimisto hoiti pioneerijoukkojen käyttöön ja koulutukseen sekä menetelmien ja välineistön kehittämiseen liittyviä asioita. Linnoitustoimiston henkilöstö jakaantui suunnittelu- ja rakennustehtäviä hoitaviin alatoimistoihin. Puolustusministeriön teknillinen osasto vastasi pioneerimateriaalin hankinnoista.


Suojajoukkoihin kuuluvat kolme pioneerikomppaniaa ja neljä joukkuetta perustettiin jo syyskuussa 1939. Lokakuussa sotilaspiirit perustivat reserviläisistä muut pioneerijoukot. Tammikuussa 1940 pioneeriaselajissa oli kuusi pioneeripataljoonaa ja 27 pioneerikomppaniaa. Pioneerijoukkojen ja päämajan rakennustoimiston työosastojen yhteisvahvuus oli hiukan alle 14 500 miestä. Taisteluyksiköitä olivat pioneeripataljoonat ja -komppaniat sekä erilliset pioneerijoukkueet. Divisioonien ja armeijakuntien peruskokoonpanoihin kuului kaksi pioneerikomppaniaa ja pioneerihuoltomuodostelmat. Armeijakunnat saivat lisäksi alistuksina tarvittavat tienkorjaus-, sillanrakennus- ja aurausjoukot. Erillisillä pataljoonilla oli tukenaan erilliset pioneeriosastot. 


Aluejärjestelmään siirtymisen yhteydessä pioneeriyksiköihin oli jouduttu sijoittamaan runsaasti muissa aselajeissa koulutettuja reserviläisiä. Joidenkin sodanajan pioneerikomppanioiden miehistä alle puolet oli saanut pioneeriperuskoulutuksen. Kertausharjoitusten ja YH-vaiheen koulutus paransivat pioneeritaitoja. Lokakuussa 1939 Päämaja määräsi pioneerikoulutuksen painopistealueiksi hyökkäysvaunumiinojen käytön tiestöllä ja maastossa, ansapanosten asentamisen, tiekatkosten räjäyttämisen, rautatien ja siltojen hävittämisen sekä kenttäsillan rakentamisen.

 

Tien miinoitusta Summassa 14.12.1939.

Karjalan kannaksen linnoittaminen

Karjalan kannaksen vapaaehtoista linnoittamista koskevat suunnitelmat tehtiin jo keväällä 1939. Linnoittamisen työjoukkojen johtajaksi määrättiin kesäkuussa pioneeriaselajin everstiluutnantti Otto Bonsdorff. Lokakuun alkuun jatkuneen vapaaehtoisen linnoittamisen tuloksena syntyi panssarivaunujen käyttöä vaikeuttavia kivi- ja kaivantoesteitä. Pioneerien voimin oli tehty tärkeimpien hävityskohtien teknilliset valmistelut Viipuria ja Vuoksea myöten. Suojajoukkoihin kuuluvat pioneeriyksiköt täydensivät hävitysvalmiutta panostamalla eri kohteita. Hävitysvalmisteluja suoritettiin sekä rajalla että selustassa. Pioneerijoukot rakensivat kesällä ja syksyllä 1939 myös teitä ja erilaisia siltoja.

 

 

Panssariesteitä asennetaan kesällä 1939.