Talvisodan alkaessa kenttätykistöön kuului yhdeksän kenttätykistörykmenttiä ja neljä raskasta patteristoa. Rintamakäytössä oli vain noin 500 tykkiä.
Suuri osa sodan aikana tehdyistä kalustohankinnoista saapui Suomeen vasta sodan jälkeen. Kevyiden tykkien osuus kokonaiskalustosta oli suuri: jopa 89 % tykeistä oli kevyitä kanuunoita ja haupitseja.
Ammuspulan vuoksi ammuksia oli säästeltävä. Koko sodan aikana Suomen kenttätykistö ampui noin 486 000 laukausta Puna-armeijan tykistön ampuessa keskimäärin 230 000 laukausta päivässä.
Tulenjohdolle ongelmia aiheutui viestikaluston puutteista. Välillä tulikomentoja jouduttiin välittämään jopa lähettiyhteydellä puhelinkaapelin, kenttäpuhelimien ja radioiden puutteiden vuoksi.
Jäykkälavettinen 152 mm raskas kanuuna vuodelta 1904 Impilahdella 1.2.1940.
Jäykkälavettisten tykkien heikkoutena oli alhainen tulinopeus, sillä tykki oli suunnattava uudestaan jokaisen laukauksen jälkeen. Joustavien rakenteiden puuttumisen vuoksi ammuttaessa kranaatti lähti asemasta yhteen ja tykki toiseen suuntaan.