Tykistön Mannerheim-ristin ritarit
Ritari nro 61 Osmo Laakso (1916–2004)
Ritari nro 61, 19.5.1942, kapteeni,
patterinpäällikkö 1./RaskPsto 24
Laakso toimi talvisodassa tulenjohtajana ja patteriupseerina KTR 8:ss. Jatkosodassa hän toimi patterinpäällikkönä ja patteristoupseerina Raskas Patteristo 24:ssa vuosina 1941–1944 ja patteristonkomentajana vuonna 1944.
Ritari nro 101 Paavo Paajanen (1917–1999)
Ritari nro 101, 6.11.1942, alikersantti, taistelulähetti 3./KevPsto 11
Paajanen toimi talvisodassa taistelulähettinä KTR 1:ssä. Jatkosodassa hän toimi taistelulähettinä Kevyt Patteristo 11:ssä vuosina 1941–1943, taistelulähettinä ja partiomiehenä 6.Divisioonan Jääkärikomppaniassa vuosina 1943–1944 ja taistelulähettinä Kevyt Patteristo 11:ssä vuonna 1944.
Ritari nro 113 Leevi Moisander (1907–1997)
Ritari nro 113, 4.6.1943, vääpeli, tähystäjäaliupseeri 1./KevPsto 14
Moisander toimi talvisodassa joukkueenjohtajana 29. Panssarintorjuntakomppaniassa ja JR 5:ssä. Jatkosodassa hän toimi tähystäjäaliupseerina Kevyt Patteristo 14:ssä vuosina 1941–1944.
Ritari nro 184 Vilho Nenonen (1884–1960)
Ritari 184, 8.1.1945, tykistönkenraali, tykistöntarkastaja Päämaja
Nenonen oli talvisodan aikana Yhdysvalloissa suomalaisen hankintavaltuuskunnan johtajana. Jatkosodan aikana hän toimi Päämajan tykistöntarkastajana.
Nenonen palveli ennen Suomen itsenäistymistä monissa tykistöupseerin tehtävissä keisarillisen Venäjän armeijassa. Itsenäistyneessä Suomessa hän perusti Pietarsaaren Tykistökoulun sekä toimi Päämajan tykistöntarkastajana ja ase-esikunnan päällikkönä vuonna 1918. Nenonen toimi rannikkotykistön päällikkönä vuonna 1919, tykistöupseerien täydennyskurssien johtajan vuosina 1919–1920 ja tykistöntarkastajana lähes yhtäjaksoisesti vuosina 1920–1937. Nenonen toimi myös puolustusministerinä vuosina 1923–1924, sotaväen väliaikaisena päällikkönä ja Sotakorkeakoulun johtajana vuosina 1924–1925.
Tykistötaustaiset Mannerheim-ristin ritarit
Ritari nro 132 Carl-Birger Kvikant (1912–1944)
Ritari nro 133 Olli Aulanko (1921–1964)
Pioneerien Mannerheim-ristin ritarit
Ritari nro 67 Reino Lukkari (1908–1951)
Ritari nro 67, 5.7.1942, majuri, linnoitustoimiston päällikkö AunRE
Lukkari toimi talvisodassa toimistoupseerina Päämajan Linnoitustoimistossa ja linnoittamisen suunnittelutehtävissä Karjalan kannaksella. Jatkosodassa hän toimi pioneerikomentajana Ryhmä Oinosessa vuonna 1941, pioneeritoimiston päällikkönä Karjalan Armeijan Esikunnassa vuosina 1941–1942, linnoitustoimiston päällikkönä Aunuksen Ryhmän Esikunnassa vuosina 1942–1943 ja toimistopäällikkönä Päämajan Linnoitusosastolla vuosina 1943–1944.
Pioneerikomentajan toimiessaan hän osallistui erityisesti taistelupioneeritoiminnan kehittämiseen ja johtamiseen ja haavoittui sodan alussa kahdesti.
Ritari nro 81 Paavo Koli (1921–1969)
Ritari nro 81, 23.8.1942, luutnantti, joukkueenjohtaja 3./PionP 15
Koli toimi jatkosodassa pioneeriupseerina ja joukkueenjohtajana Pioneeripataljoona 15:ssä vuosina 1942-1942, komppanian varapäällikkönä Pioneeripataljoona 11:ssä vuosina 1943-1944, joukkueenjohtajana Pioneerikoulutuskeskuksessa vuonna 1944 sekä tiedustelu-upseerina ja komppanianpäällikkönä Pioneeripataljoona 12:ssa vuonna 1944.
Viestitoiminnan Mannerheim-ristin ritarit
Varsinaisissa viestijoukoissa palvelleilta ei nimitetty Mannerheim-ristin ritareiksi jatkosodan aikana. Kaukopartioille toimiva viestiyhteys omiin joukkoihin oli kuitenkin erittäin tärkeä, ja muutaman kaukopartiomiehen ristin myöntämisperusteissa mainitaan ansioiksi myös taitava ja tuloksia tuottanut toiminta kaukopartioradisteina eli ”kyynelmiehinä”.
Ritari nro 87 Arvo Mörö (1914–1980)
Ritari nro 87, 31.8.1942, ylikersantti, kaukopartionjohtaja Osasto Vehniäinen
Mörö toimi talvisodassa taistelulähettinä 3. Rajakomppaniassa. Jatkosodassa hän toimi tiedustelu- ja kaukopartionjohtajana Osasto Vehniäisessä vuosina 1941–1943 ja Erillinen Pataljoona 4:ss- vuosina 1943–1944 sekä joukkueenjohtajana Jalkaväen Koulutuskeskuksissa 32 ja 28 vuonna 1944.
Ritari nro 88 Paavo Suoranta (1917–2002)
Ritari nro 88, 31.8.1942, ylikersantti, kaukopartionjohtaja Osasto Vehniäinen
Suoranta toimi talvisodassa partiomiehenä 7. Ja 6. Rajakomppaniassa. Jatkosodassa hän toimi kaukopartiomiehenä Osasto Vehniäisessä vuosina 1941–1943 ja kaukopartionjohtajana Erillinen Pataljoona 4:ssä vuosina 1943–1944.
Ritari nro 99 Antti Vallebro, ent. Vorho (1912–1991)
Ritari nro 99, 6.11.1942, ylikersantti, kaukopartionjohtaja Osasto Hartikainen
Vallebro toimi talvisodassa partiomiehenä Osasto Kuismasessa. Jatkosodassa hän toimi kaukopartiomiehenä Osasto Marttinassa vuosina 1941–1942, kaukopartionjohtajana Osasto Hartikaisessa vuonna 1942, kersanttina Ilmavoimien Viestivarikolla vuosina 1942–1944 ja koulutusaliupseerina Ilmavoimien Viestikoulussa vuonna 1944.
Ritari nro 119 Onni Määttänen (1908–2010)
Ritari nro 119, 1.8.1943, vääpeli, kaukopartionjohtaja 2./ErP 4 (Osasto Kuismanen)
Määttänen toimi talvisodassa tähystäjänä ja tähystäjäaliupseerina Erillinen Pataljoona 11:ssä. Jatkosodassa hän toimi vuonna 1941 komppanianvääpelinä Jalkaväkirykmentti 9:ssä ja kaukopartionjohtajana Osasto Kuismasessa vuosina 1941–1943 ja Erillinen Pataljoona 4:ssä vuosina 1943–1944.
Ritari nro 120 Mikko Pöllä (1916–1994)
Ritari nro 120, 1.8.1943, ylikersantti, kaukopartionjohtaja 2./ErP 4 (Osasto Kuismanen)
Talvisodassa Pöllä toimi Osasto Kuismasen partiomiehenä. Jatkosodan aikana hän toimi kaukopartiomiehenä Päämajan Radiopataljoonassa vuonna 1942 ja Osasto Kuismasessa vuosina 1941–1943. Vuosina 1943–1944 Pöllä toimi kaukopartiomiehenä ja kaukopartionjohtajana Erillinen Pataljoona 4:ssä.