Etusivu
ruotsinvalta
autonomia
jääkärit
sisällissota
alkuaika
talvisota
jatkosota
Lapin sota
vaaranvuodet
- Paluu rauhaan
1950-1969
- etusivu
- Kuvia
1970-1999
- etusivu
- Kuvia
valmius
- etusivu
Mannerheim

- FI
- EN

YYA-Suomesta
EU-Suomeen

1970-luvulta 1990-luvulle

etusivu
Kuvia

Moottoriporakonetta käyttävän pioneerin aseena on suomalainen konepistooli m/44.

Jo 1950-luvun puolivälistä alkaen Iso-Britanniasta hankittu Bailey-teräspalkkisiltakalusto on pysynyt käytössä nykypäivään asti. Pioneerit ovat rakentaneet koulutustarkoituksessa Bailey-siltoja myös siviilikäyttöön.

Tampellan valmistama 155 mm:n kanuuna vuodelta 1983 (155 K 83) hyväksyttiin Puolustusvoimien raskaaksi kanuunaksi 1980-luvulla. Tykkiä oli kehitetty 1960-luvulta alkaen.

Neuvostovalmisteinen TMM-siltakalusto Suomen pioneeriaselajin vuosipäivän näytöksessä Kymen Pioneeripataljoonassa 25.7.1978. Siltakalusto Vuosipäivä sai alkunsa ensimmäisen maailmansodan Schmardenin taistelusta, johon jääkäripioneerit osallistuivat.

Lautta 84:n ensimmäinen prototyyppi valmistui vuonna 1977. Alun perin prikaatinlautta 84:ksi nimettynä se hyväksyttiin sotavarusteeksi vuonna 1984. Kantavuudeltaan 16 tonnin lautta on alumiinirunkoinen, modulirakenteinen ponttonilautta, jonka kellukkeina ovat ilmatäytteiset kumiponttonit. (Puolustusvoimat)

Telamiinaestettä rakennetaan.

Säähavaintopallo lähetetään osoittamaan tuulen suuntaa eri korkeuksissa Rovajärvellä 1970-luvulla.

Ampumatarvikkeiden kunnostusta tuliasemassa.

Kenttälinkkiasemaa pystytetään Viestirykmentin talviharjoituksessa vuonna 1980. Kalustona on L. M. Ericssonin valmistama 4-kanavainen kenttälinkki PL-70, joka oli käytössä 1970-luvulta 2000-luvulle.

Kenttälinkkiasemaa pystytetään Viestirykmentin talviharjoituksessa vuonna 1980. Kalustona on L. M. Ericssonin valmistama 4-kanavainen kenttälinkki PL-70, joka oli käytössä 1970-luvulta 2000-luvulle.

Viestimies toiminnassa radionaan LV 305. 1970-luvun alusta lähtien Suomessa käytössä olleen toimintavarman LV 305:n kantama oli jopa 25 kilometriä.

Ruotsalaisvalmisteinen L. M. Ericssonin 40-linjan ABM-kenttäkeskus talviharjoituksessa 1970-luvulla. Uudet kenttäpuhelimet ja ABM-kenttäkeskukset korvasivat 1970-luvulta alkaen sodan ajan puhelin- ja keskuskaluston.

1970-luvulla kehitettiin uppoamaton syöksyvene 76, jonka kaksikuorisen rakenteen kellunta-aineena oli solumuovi lujitemuovisten pintalaminaattien välissä. Moottoreina käytettiin Mercuryn, Marinerin, Volvo Pentan ja Valmet Terhin 40 tai 50 hevosvoiman moottoreita.

1970-luvulla kehitettiin uppoamaton syöksyvene 76, jonka kaksikuorisen rakenteen kellunta-aineena oli solumuovi lujitemuovisten pintalaminaattien välissä. Moottoreina käytettiin Mercuryn, Marinerin, Volvo Pentan ja Valmet Terhin 40 tai 50 hevosvoiman moottoreita.

Uisko Keski-Suomen Pioneeripataljoonassa Keuruulla 1980-luvun puolivälissä. Lujitemuovinen ja uppoamaton Uisko 70 otettiin käyttöön 1970-luvun alussa. 1980-luvulla uiskohankintoja tehtiin lisää. Voimanlähteiksi hankittiin pystyakselisia perämoottoreita kuten 175 hv:n Mercury- ja Evinrude-perämoottoreita.

Viestirykmentin kuljettajia järjestyneenä paraatia varten. Kalustona muun muassa Gaz-66–kuorma-autoja, joihin sijoitettiin muun muassa yhtymän viestijärjestelmän kalustoa.

Viestirykmentin valatilaisuuden ohimarssi 1990-luvun alkupuolella.

Ruotsalaisvalmisteinen L. M. Ericssonin 40-linjan ABM-kenttäkeskus käytössä Viestirykmentissä 1990-luvun lopulla tai 2000-luvun alulla.

Viestipanssarivaunut BTR-50 ja BTR-60. Kuvassa taustalla näkyy Parolannummelle vuonna 1868 Aleksanteri II:n vuoden 1863 vierailun kunniaksi paljastettu muistomerkki, Parolan leijona.

Varusmiehet käyttävät GAZ-66 -ajoneuvoon asennettua Viestijärjestelmän M80 linkkikalustoa.

Keskussanomalaite käytössä 1990-luvun lopulla.