Pioneerit asemasodassa

Puolustuksen lujittamista ja raivaustoimintaa

Pioneerien tehtävät asemasotavaiheessa liittyivät puolustuksen lujittamiseen. Monet pioneeripataljoonat olivat ajoittain myös rintamavastuussa jalkaväen tapaan. Pioneerit osallistuivat myös vanginsieppaustehtäviin ja vihollisen selustaan suunnattuihin partio- ja tuhoamisretkiin.

Pioneerien tehtäviin kuului osallistuminen puolustusasemien kenttälinnoittamiseen. Divisioonien pioneerikomentajat johtivat etulinjan joukkojen linnoittamista. Taaempia asemia rakensivat linnoitusrakennusjoukot. Rakennusmateriaalia saatiin pääosin pioneerien kenttäteollisuuden avulla. Pioneeripataljoonien kenttäsirkkeleillä sahattiin tarvittavaa sahatavaraa lähes 31 000 kilometriä. Kenttäteollisuuden tuotteita olivat myös muun muassa kattopäreet, tiilet, pilkkeet puukaasukäyttöisten autoja varten ja terva. 

Puolustusasemien miinoittaminen oli jalkaväkirykmenttien pioneerijoukkueiden ja pioneeripataljoonien laajamittaista toimintaa, jolla pyrittiin saamaan etulinjaan yhtenäinen jalkaväkimiina- ja hälytinkenttä. Vuonna 1944 miinoittamisen painopiste oli panssarimiinoitteiden rakentamisessa. Pioneerijoukot rakensivat talvisin laajoja jäämiinoitteita muun muassa Suomenlahdelle, Laatokalle ja Lempaalan järvelle. Miinoittamiseen oli käytettävissä suomalaisia hyökkäysvaunumiinoja, saksalaisia panssarivaunumiinoja, sirpalevaikutteisia jalkaväkimiinoja kuten saksalainen pommimiina eli hyppymiina ja kotimainen putkimiina sekä painevaikutteisia polkumiinatyyppejä, joita olivat laatikkomiina sekä rasiamiinat. Jäätyneiden vesistöjen miinoittamiseen käytettiin erityistä jäämiinaa. 

Rakennettujen miinoitteiden toimivuutta oli myös ylläpidettävä täydentämällä tuhoutuneita osia uusilla miinoilla. Selustaan jääneiden ja omaa toimintaa haittaavien miinoitteiden purkaminen kuului myös pioneerien tehtäviin. Hävitysvalmisteluja selustassa alettiin tehdä jo kesällä 1943. Asemasodan aikana pioneeriyksiköt asensivat yhteensä lähes 800 000 jalkaväki- ja panssarimiinaa sekä lähes 350 000 jäämiinaa. Raivatuista miinoitteista poistettiin noin 510 000 erilaista miinaa sekä eri kohteiden panoksista yhteensä runsaat 27 tonnia räjähdysainetta. 

Tiestö, sillat ja muut rakennustyöt
Tiestön korjaaminen ja rakentaminen sekä kenttäsiltojen rakentaminen työllistivät pioneeriyksiköitä runsaasti. Varsinkin kelirikkoaikoina pitkien huoltoteiden kunnossapito ja talvisin auraukset vaativat suuria ponnistuksia. Pioneerijoukot rakensivat ja korjasivat asemasotavaiheen aikana erilaisia teitä yhteensä lähes 9 000 kilometriä. Tiestöön rakennettiin runsaat 1 000 kenttäsiltaa, joiden yhteispituus oli 21 kilometriä. Esimerkiksi Syvärin yli rakennettiin kolme kenttäsiltaa sekä proomusilta.

Vuosina 1942–1944 V AK:n pioneeri- ja linnoitusrakennusjoukot rakensivat 71 kilometrin pituisen Ylä-Syvärin kapearaiteisen kenttäradan, jota liikennöitiin sotasaaliskalustosta kootuilla höyryvetureilla ja vaunukalustolla Muurmannin radan ja Äänisen rannan välillä. Myös lyhyempiä kenttäratoja rakennettiin. Osalla radoista liikennöitiin traktorin vetämillä vaunuilla. Asemasodan aikana Pioneeripataljoona 15 rakensi Ämmänsaaren voimalaitoksen armeijakunnan ja Suomussalmen kirkonkylän tarpeisiin. Tavanomaisesta poikkeava rakennustyö oli myös pioneeriosastolla, joka rakensi uuden kirkon tuhotun Kivennavan kirkon tilalle. Pioneerijoukot pystyttivät huomattavan määrän majoitus- ja varastoparakkeja ja osallistuivat asevelitalojen rakentamiseen kotiseuduilleen palaavalle siirtoväestölle. Vuosina 1942–1943 kenttäarmeijan joukot valmistivat yli 800 asevelitalojen hirsikehikkoa ja pystyttivät eri puolille Karjalan kannasta 262 asuintaloa.

Koulutustoiminta
Asemasodan aikana koulutustoimintaa oli sekä kotirintamalla että sotatoimialueella. Pioneerikoulutuksen tueksi valmistui vuosina 1941–1944 erilaisia ohjesääntöjä ja oppaita. Pioneerikoulutuskeskus toimi syyskuusta 1941 alkaen Korialla ja Utissa. Koulutettavia oli enimmillään noin 2 000. Kouluttaminen alokkaasta rintamakelpoiseksi kesti kolme kuukautta. Yleispioneerikoulutuksen lisäksi osalle annettiin syöksyveneenkuljettaja-, konemies-, liekinheitinmies- ja asentajakoulutusta. Ryhmänjohtajakursseilla koulutettiin runsaat 1 300 pioneeriryhmänjohtajaa. Pioneerialiupseerikoulu koulutti 1943–1944 176 pioneeriaselajin kanta-aliupseeria. Reserviupseerikoulutus tapahtui pioneerien osalta Korialla, jossa valmistui runsaat 500 reserviupseeria. Maasotakoulusta valmistui sodan aikana 52 pioneeriupseeria. 

Korialla, Helsingissä ja Turussa sekä Karhumäellä ja Sammatuksessa järjestettiin pioneerihenkilökunnan jatkokoulutuskursseja. Pioneeriupseereja komennettiin myös opintomatkoille ja tutustumiskäynneille Saksaan ja sen valtaamiin maihin. 26 pioneeriupseeria suoritti taistelupioneerikurssin Saksassa vuonna 1942. Kuusi pioneeriupseeria tutustui vuonna 1943 pioneerijoukkojen toimintaan Leningradin ja Moskovan rintamalla ja heistä neljä osallistui pioneeripataljoonan komentajien teknilliselle kurssille Saksassa. Kaksi pioneeriupseeria oli kapteenikurssilla saksalaisessa koulutuskeskuksessa Ranskassa. Yksi pioneeriupseeri suoritti panssarijoukkojen pioneeripataljoonan komentajakurssin Pariisissa ja toinen pioneeripataljoonan komentajakurssin Antwerpenissa.