Kantahenkilökunnan koulutus
Vuodesta 1921 vuoteen 1927 pioneeriaselajin aliupseerit koulutettiin Viipurin Jalkaväen Kapitulanttikoulun kursseilla, joiden opetusohjelmaan sisältyi ”kenttälinnoitus- ja räjähdysoppi”. Koulun muututtua vuonna 1927 Taistelukoulun kanta-aliupseeriosastoksi opetusohjelmaan kuului ”pioneeripalvelus”. Kanta-aliupseereille pidettiin pioneerijoukko-osastoissa taktillisia ja pioneeriteknillisiä harjoituksia. He pitivät myös kouluttamistaitoa kehittäviä harjoitusoppitunteja.
Vuosina 1919–1928 maavoimien kadeteille annettiin yhteisen opetusohjelman mukainen kaksivuotinen koulutus, johon sisältyi pioneeriopin lisäksi matemaattisluonnontieteellisiä oppiaineita. Vuosina 1929–1936 opetus eriytyi linjajaon myötä. Pioneeri- ja viestikadetit koulutettiin ensimmäisellä vuosikurssilla koulun teknillisellä osastolla ja toisella vuosikurssilla osaston pioneeri- ja viestilinjalla. Kun vuonna 1937 palattiin maavoimien kadettien yhteiseen koulutusohjelmaan, vuonna 1939 valmistuneet pioneeriupseerit saivat pioneeritäydennyskoulutusta joukko-osastossaan.
Vuosina 1927–1939 pioneeri- ja viestiaselajin upseerien jatkokoulutus tapahtui Sotateknillisen koulun kaksivuotisilla kursseilla. Viipurissa Taistelukoulun kolmen kuukauden luutnanttikursseilla kaikkien aselajien oppilasupseereille annettiin 1930-luvulla teknillisten joukkojen tarkastajan, eversti Unio Sarlinin aloitteesta linnoittamis-, tietyö-, hävitys- ja ylimenokoulutusta.
Teknillisen korkeakoulun matemaattisluonnontieteellinen ja sotatieteellinen osasto valmistautui antamaan upseereille vuonna 1923 korkeampaa teknillistä kolutusta. Kun Sotakorkeakoulu aloitti toimintansa vuonna 1924, aiemmin aloitetut opinnot suoritettiin loppuun sen teknillisellä osastolla. Ennen talvisotaa pioneeriupseereja opiskeli Sotakorkeakoulun lisäksi Ranskan armeijan teknillisessä koulussa ja Ruotsin Kuninkaallisessa tykistö- ja insinöörikorkeakoulussa.
Varusmieskoulutus ja kertausharjoitukset
Pioneerit saivat vankan jalkaväkitaistelijan koulutuksen sekä monipuolisen pioneerikoulutuksen sen mukaan, missä joukko-osastossa palvelivat. Ensimmäinen aliupseerikurssi järjestettiin jo talvella 1919 Pioneerikoulutuspataljoonassa. Vuodesta 1923 lähtien ryhmänjohtajakoulutusta annettiin Pioneeripataljoonan aliupseerikoulussa Korialla. Upseeriaines komennettiin Reserviupseerikouluun. Reserviupseerikoulussa pioneerialan koulutus sisältyi alkuaikoina kaikille aselajeille yhdenmukaisen ohjelman mukaiseen ”linnoitusoppiin”. Varsinainen pioneerilinja aloitti vuonna 1927. Kurssien 300–500 oppilaasta 18–26 koulutettiin pioneerilinjalla.
Pioneerien kertausharjoitukset alkoivat vuonna 1925 reservin pioneeriupseerien harjoituksella. Seuraavana vuonna kertausharjoituksiin osallistui myös aliupseereja. Vuodesta 1935 alkaen kertausharjoituksiin kutsuttiin määrävahvuisia sodanajan pioneeriyksiköitä. Talvisotaan mennessä kertausharjoituksissa koulutettiin 26 pioneerikomppaniaa ja kaksi tien- ja sillanrakennuskomppaniaa, yhteensä 7 600 reserviläistä. Kertausharjoituksilla kohennettiin reserviläisten aselajiosaamista ja annettiin muissa aselajeissa koulutetuille välttämättömät pioneeriaselajin perustaidot. Ennen sotia pioneerijoukkojen kertausharjoituksiin kutsutuista reserviupseerista 20–30 %, aliupseereista 50–70 % ja miehistöstä 60–75 % oli varusmiesaikanaan saanut muiden aselajien koulutuksen.
col-sm-6